Elatussopimus

Elatussopimus Huostaanotto

Elatussopimus Pakollisuus

Kunnat joutuvat ylläpitämään omia ATK järjestelmiään elatustuen myöntämiseen ja perintään liittyvissä asioissa. Elatustukea viimeksi myöntänyt kunta joutuu lisäksi tilittämään muille kunnille näiden mahdollisen osuuden elatusvelvolliselta perityistä varoista.

Elatussopimus Espoo

Indeksilain niin kutsuttu yliheittosääntö korostaa Suomessa omaksuttua hitaan indeksi muutosten seuraamisen järjestelmää. Säännön (mainitun lain 2 §:n 3 momentti) mukaan elatusapua, jonka määrä on sopimuksella tai tuomiolla vahvistettu viimeisen korottamisajankohdan jälkeen, ei muuteta vielä seuraavalla korotuskerralla, vaikka indeksikorotus elatusapuihin muuten tulisikin, vaan vasta sitä seuraavalla kerralla. Yliheittosääntö koskee sekä uusia, ensimmäistä kertaa vahvistettuja elatusapuja että vanhoja, muutettuna vahvistettuja sopimuksia. Yliheittosääntö ei kuitenkaan koske elatustukea, joten elatustuen täyttä määrää nostetaan jokaisen indeksi korotuksen yhteydessä.

Elatussopimus Huostaanotto

Päijät Häme Elatussopimus

Lapselle voidaan lain 4 §:n mukaan vahvistaa suoritettavaksi elatusapua, jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta tai jos lapsi ei pysyvästi asu vanhempansa luona. Elatusavun määrä ja sen suorittamistapa vahvistetaan sopimuksella tai tuomiolla. Sopimuksen vahvistaa lapsen edustajan koti kunnan sosiaalihuoltolain 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu toimielin. Kunnissa vahvistettiin vuonna 2006 kaikkiaan 33 573 elatusapusopimusta. Elatusavun vahvistaminen tuomiolla tulee kyseeseen vaihtoehtona sopimusmenettelylle aina, kun elatusavun suorittamisesta ja määrästä ei päästä sopuun. Lapsen elatusapua koskevaa kannetta voi elatusapulain 13 §:n mukaan ajaa lain 5 §:n 1 momentin mukainen lapsen edustaja, lasten valvoja isyyden vahvistamista koskevan kanteen yhteydessä ja kunnan toimielin elatus turvalain asettamin edellytyksin. Jos lapsen vanhempi laiminlyö suorittaa vahvistetulla sopimuksella tai tuomiolla määrätyn elatusavun, se voidaan periä häneltä ulosotto teitse.

Suullinen Elatussopimus

Hallituksen esityksen yksityiskohtaisten perusteluiden 8 §:ää koskevassa kohdassa ei oteta kantaa henkilöstökysymyksiin. Lain eduskuntakäsittelyyn liittyvässä hallintovaliokunnan mietinnössä (HaVM 31/2006 vp) todetaan kyseisen pykälän osalta, että tehtävien ja rahoitusvastuun siirrot toteutetaan eduskunnalle annettavilla erillisillä hallituksen esityksillä, joiden pohjalta siirtojen toteuttamistapa ja tarkempi sisältö ratkaistaan. Myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnossa (StVL 19/2006 vp) korostetaan, että siirrot varsinaisesti toteutetaan muuttamalla myöhemmin erityislainsäädäntöä. Valiokunnan mukaan muun muassa tehtävien siirtojen sisältö ja laajuus ratkaistaan vasta, kun niitä koskevat hallituksen esitykset annetaan eduskunnalle.

Elatussopimus Mutta Vanhemmat Sopivat Keskenään Pienemmästä Maksusta

Elatusvelvollisten osalta ehdotettu muutos merkitsisi maksettavaksi sovitun elatusavun määrän korottumista nykyistä useammin, mutta mitä todennäköisemmin pienemmin kertasummin. Elatusapujen sitomisen yleisesti tunnettuun ja käytettyyn elinkustannusindeksiin uskotaan myös parantavan elatusvelvollisten mahdollisuuksia itsenäisesti selvittää maksuihin tuleva lakisääteisen korotuksen määrä.

Elatussopimus Nolla

Siirron toimeenpano kunnilta Kansaneläke laitokselle edellyttää erityislainsäädännön muuttamista. Kunta ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa ei vielä ole säädetty tarkemmin esimerkiksi henkilöstön asemasta. Selvintä olisi, että asiasta sisällytettäisiin yksiselitteinen säännös tehtävän siirtoa koske van lainsäädännön voimaantulosäännöksiin.

Elatussopimus Salo

Kuntien elatusvelvollisilta siirron yhteydessä saamatta olevat takautumissaatavat korvattaisiin kunnille. Kyseessä olevat kuntien saatavat vanhenevat viimeistään viiden vuoden kuluessa siirrosta. Tätä ajanjaksoa varten ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa erillistä atk-ohjelmaa, jolla Kansaneläkelaitos korvaisi kuntien saatavat nykyisen elatusturvalain mukaisella tavalla tilittämällä todellisuudessa perityksi saadut varat kullekin kun nalle kuuluvien saatavien perintää vastaavasti.