Elatussopimus Lappeenranta
Elatussopimus Oikeuden Kautta
Kun eri kuntien toimielimet ovat eri ajan jaksoilta maksaneet elatustukea, oikeus kaikkien suorittamatta olevien elatusapuerien perimiseen kuuluu sen kunnan toimielimelle, joka on viimeksi myöntänyt elatustukea.
Elatussopimus Unohtaminen
Ulosottolaki (37/1895) on kumottu 1 päivänä tammikuuta 2008 voimaan tulleella ulosottokaarella (705/2007). Ulosottokaareen sisältyy joitakin elatusavun perintää koskevia erityissäännöksiä, joita uudistettiin jo edellä mainitun elatusavun perintää koskevan uudistuksen yhteydessä. Vuoden 1999 alusta lukien parannettiin mahdollisuutta periä saatava elatusvelvollisen palkasta poistamalla kolmen vuoden rajoitus elatusavun ulosotosta. Lisäksi elatusavun etuoikeutta parannet tiin suhteessa elatusvelvollisen muihin velkojiin. Elatusapujen perintä on ulosottokaaren mukaan tavanomaista ankarampaa. Jos perinnässä on kuukausittain erääntyvä elatusapu, ulosmitata voidaan säännönmukaista määrää suurempi osuus (ulosottokaari 4 luku 54 §) velallisen nettotulosta, jos se on tarpeen palkan maksukautta vastaavan elatusavun suorittamiseksi. Velalliselle on kuitenkin aina jätettävä kolmasosa palkasta eikä suoja osuutta (yksin asuvalla 597 euroa kuukaudessa vuonna 2008) saa ulosmitata. Vapaa kuukausia velalliselle, jolta peritään elatusapuja, voidaan myöntää vain painavista syistä.
Elatussopimus Riihimäki
Elatusapua koskevien päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta tehdyissä Haagin yleissopimuksissa vuosilta 1958 ja 1973 annetaan sopimusvaltioille yhteiset määräykset elatusapupäätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä säännöt oikeusavun myöntämisestä.
Elatussopimus Määräaikainen Päättyi
Varoista, jotka ovat kertyneet elatusvelvollisen vapaaehtoisina suorituksina tai ulosotto toimin sinä aikana, jolloin elatusvelvolliselta on peritty elatusapua, suoritetaan ensin elatusavun saajalle elatusapu siltä osin kuin se ylittää maksetun elatustuen, sekä tälle elatusavulle kertynyt viivästyskorko. Loppuosa kertyneistä varoista käytetään kunnan takautumissaatavan korvaukseksi. Elatusvelvollisen myöhemmin suorittamat tai häneltä ulos ottotoimin perityt varat kohdennetaan vanhimmalta perittävissä olevalta kalenterivuo delta olevan takautumissaatavan korvaukseksi. Varojen kohdentamisesta ja jaosta kuntien kesken huolehtii elatustukea viimeksi myöntäneen kunnan toimielin. Toimielimellä on oikeus vähentää muille kunnille tilitettävistä määristä asetuksella säädettävä toimenpide palkkio.
Liperi Elatussopimus
Yksittäisen asiakkaan kannalta elatustuen myöntämiseen ja perintään liittyvien säännösten ja toimintatapojen uskotaan tulevan nykyistä läpinäkyvimmiksi ja selkeämmiksi. Tuen saaminen ei olisi riippuvainen yksittäisen kunnan omaksumasta tulkintakäytännöstä, vaan päätökset tehtäisiin samojen valta kunnallisten periaatteiden mukaisesti. Kansaneläkelaitoksen laajan toimistoverkoston uskotaan helpottavan elatustuen hakemista ja selkeyttävän elatustuen roolia lakisääteisenä, lapselle tietyin edellytyksin kuuluvana etuutena. Myös elatusvelvollisten aseman uskotaan selkeytyvän, kun elatusmaksujen perintä hoidettaisiin keskitetysti Kansaneläkelaitoksen toimesta.
Elatussopimus Turku
Elatusapulain mukaan viivästyskorko kuu kausittain suoritettavalle elatusavulle lasketaan kalenterivuosittain määrälle, joka saadaan laskemalla yhteen kunkin kuukauden viimeisenä päivänä suorittamatta olevat elatusavun määrät ja jakamalla summa niiden kalenterikuukausien lukumäärällä, joiden viimeisenä päivänä elatusapua on ollut suorittamatta. Viivästyskorko lasketaan näille kalenterikuukausille. Viivästyskorkoa laskettaessa otetaan huomioon vain täydet kalenterikuukaudet. Jos elatusapu suoritetaan sen kalenterikuukauden loppuun mennessä, jonka aikana se on erääntynyt maksettavaksi, kyseiseltä kuukaudelta ei lasketa viivästyskorkoa. Perittäessä elatusapua ulosottoteitse viivästyskoron laskee kunnan toimielin, jolle oikeus elatusavun perimiseen on siirtynyt, ja muussa tapauksessa ulosottomies. Viivästys koron periminen edellyttää, että asiassa esitetään selvitys, jonka perusteella viivästyskorko voidaan laskea. Elatusapu, joka oli suorittamatta viimeksi vanhentuneen vuoden lopussa, otetaan huomioon viivästyskorkoa laskettaessa, jos sen määrästä voidaan esittää luotettava selvitys. Muutoin kuukausittain suoritettavan elatusavun viivästyskorosta samoin kuin kertamaksuna suoritettavan elatusavun viivästyskorosta on voimassa, mitä korkolaissa (633/1982) säädetään. Erääntynyt lapsen elatusapu on siis rahavelka, joka on lähtökohtaisesti viivästyskorollinen korkolain (633/1982) nojalla. Lapsen elatusavulle tulee maksaa viivästyskorkoa, elleivät osapuolet ole elatussopimuksessa sopineet, että elatusapu on nimenomaan viivästyskoroton.
Elatussopimus LappeenrantaElatussopimus Rikkominen
Edellä mainittu Elatustuen siirto kunnilta Kelalle –työryhmän toimikausi päättyy vuoden 2008 lopussa. Työryhmä on päätynyt ehdottamaan kokonaan uuden elatustukilain säätämistä ja useiden siihen liittyvien lakien muuttamista. Esitys elatustukilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi perustuu työryhmän ehdotuksiin ja saatuihin lausuntopalautteisiin. Työryhmä on todennut elatustuen toimeenpanon osalta puitelaissa määritellyn siirtoajankohdan käytännön syistä mahdottomaksi ja päätynyt tästä syystä esittämään siirron ajankohdaksi 1 päivää huhtikuuta 2009.