Oikeusapu
Ruotsissa edunvalvonnasta säädetään vanhempainkaaressa (Föräldrabalk, 1949:381). Laki tunnistaa kolme erilaista edunvalvontatyyppiä: holhooja (alaikäisille), uskottu mies (god man) ja edunvalvoja (förvaltare).
Päätöksen oikeusavun myöntämisestä tekee pääasiaa käsittelevä tuomioistuin. Jos asia ei ole tuomioistuimen käsiteltävänä, päätöksen oikeusavusta tekee oikeusapuviranomainen. Rikos- tai riita-asiansa hävinnyt osapuoli voi joutua korvaamaan takaisin valtiolle osan asian käsittelystä aiheutuneista oikeusapukustannuksista. Päätöksen korvausvelvollisuudesta tekee asiaa käsitellyt tuomioistuin. Oikeusapupäätösten lisäksi oikeusapuviranomaisen tehtäviin kuuluu tällöin kustannusten periminen asiakkaalta tuomioistuimen päätöksen mukaisesti.
Oikeusaputoimen johtajan ydintehtävä on vastata oikeusapupalvelujen tasapuolisesta tarjonnasta oikeusapupiirin alueella. Tämä oikeusavun saatavuuden kannalta keskeinen tehtävä edellyttää huolehtimista siitä, että voimavarat jakautuvat tasapuolisesta piirin alueella. Oikeusaputoimen johtaja huolehtii piirinsä tulostavoitteiden toteutumisesta ja on piiriään koskevien tulosneuvottelujen osapuolena ja tulosneuvotteluasiakirjan allekirjoittajana vastuussa tulossopimuksessa sovittujen tulostavoitteiden saavuttamisesta.
Uskottu mies ja edunvalvoja voidaan määrätä henkilölle, joka sairauden, mielenterveydellisten ongelmien tai muun vastaavan terveydellisen syyn johdosta ei pysty huolehtimaan itsestään tai omaisuudestaan. Uskotun miehen ja edunvalvojan merkittävin ero on se, että edunvalvoja ei tarvitse päätöksentekonsa tueksi valvottavan hyväksyntää. Vastaavasti edunvalvoja voidaan määrätä päämiehen vastustuksesta huolimatta. Uskottua miestä ja edunvalvojaa voi hakea valvottava itse, hänen perheenjäsenensä tai edunvalvontalautakunta. Päätöksen uskotun miehen tai edunvalvojan määräyksestä tekee käräjäoikeus. Valitun henkilön tulee olla rehti, kokenut ja tehtävään sopiva. Uskotuksi mieheksi tai edunvalvojaksi määrätyn henkilön velvollisuudet määritellään annetussa päätöksessä. Valvottavaksi määrätty henkilö menettää oikeuden tehdä päätöksiä päätöksessä määritetyllä tavalla, mutta säilyttää oikeustoimikelpoisuutensa kaikissa muissa asioissa.
Tanskassa edunvalvonnasta säädetään holhouksesta annetussa laissa (Værgemålsloven, no 1015, 20/08/2007). Edunvalvontaan voidaan määrätä aikuinen henkilö, joka ei pysty huolehtimaan asioistaan mielenterveydellisten ongelmien (ml dementia), kehitysvamman tai muun vastaavan terveydellisen syyn johdosta. Edunvalvontaa koskeva päätös ei tee henkilöstä kuitenkaan oikeustoimikelvotonta. Oikeustoimikelpoisuuden rajoittaminen edellyttää erillistä päätöstä.
Oikeusministeriön asettaman valtion oikeusaputoimistojen rakennetyöryhmän mietinnöstä Valtion oikeusaputoimistojen rakenneuudistus (25/2014) järjestettiin laaja lausuntokierros. Lausuntoa pyydettiin yhteensä 85 eri taholta. Lausunnot pyydettiin oikeusaputoimistoilta, laillisuusvalvojilta, korkeimmilta oikeuksilta, hovi- ja hallinto-oikeuksilta, käräjäoikeuksilta, Suomen Asianajajaliitolta, Suomen Lakimiesliitolta, Auktorisoidut lakimiehet ry:ltä, valtakunnansyyttäjänvirastolta, valtakunnanvoudinvirastolta, Poliisihallitukselta, maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksiköltä, Julkiset oikeusavustajat ry:ltä, Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:ltä, Suomen tuomariliitto ry:ltä, JUKO ry:ltä, Palkansaajajärjestö Pardia ry:ltä ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto ry:ltä. Lausuntoja saapui 56 kappaletta.
Nykyisessä organisaatiorakenteessa esteellisyys toimeksiannon vastaanottamiseen on olemassa, mikäli vastapuoli on ollut aiemmin päämiehenä saman oikeusaputoimiston oikeusavussa tai edunvalvonnassa. Ehdotettavassa organisaatiorakenteessa oikeusaputoimistot ja edunvalvontatoimistot toimisivat rinnakkain eikä edunvalvonta enää olisi oikeusavun ”alaisuudessa”. Esteellisyystarkistusten teko helpottuisi, kun asiakkuus oikeusavussa ei enää aiheuttaisi esteellisyyttä edunvalvonnassa ja toisinpäin. Uudistuksella olisi erityisesti edunvalvonnan puolella esteellisyystilanteita vähentävä vaikutus.